Hullu luokka

Tämän lukuvuoden ensimmäinen suomen tunti on nyt takana. Kuusi lasta (yksi oli poissa, vaikka sillä ei oikeastaan ole merkitystä) ja täysi kaaos. Jokainen lapsi tekee eri oppimateriaalia, eri luokkatasolla ja kahdella ei ole edes materiaalia omasta takaa. Yhdellä lapsella on keskittymishäiriö (AD/HD, muistaakseni), yksi lapsi kiukuttelee, kieltäytyy tekemästä tehtäviä ja haukkuu opettajaa tyhmäksi, yhden takamus ei pysy penkissä tai tehtävät eivät etene, jos ei koko ajan muistuta, yksi puhuisi jatkuvasti kenelle tahansa, yhdellä on joka tunnilla vähintään kerran kännykkä esillä ja yksi sentään tekee tehtäviä, vaikkakin hitaasti. Jos yksi lähtee vessaan, yleensä muillekin tulee hätä tai jano (vesipiste on heti luokan viereisten portaiden alapäässä). Vain yksi oppilas on tähän mennessä osannut koko ajan käyttäytyä, tehdä tehtäviä itsenäisesti ja kuunnella tunnilla. Ja hänkin oli poissa.

Opettaja sen sijaan monistaa materiaaleja, yrittää antaa useampia ohjeita, pitää työrauhaa yllä ja onkia lapsia pöydän alta samaan aikaan opetuksen kanssa. Tehtävä on kuintenkin varsin haastava. Yksi lapsi kiljuu ja nauraa pienimmästäkin tyhmästä jutusta tai kommentista, joita luokassa heittää kolme poikaa. Kaksi lasta mönkii vähän väliä pöydän alla ja yksi istuu kyykyssä ja kengät jalassa vaalealla tuolilla, vaikka asiasta huomauttaisi useamman kerran kymmenen minuutin sisään. Kaksi vanhimmaista tekevät yhdessä samoja tehtäviä, jutellen välillä niitä näitä ja kysyen apua, jos eivät osaa. Toisella vilahtaa välillä kännykkä, mistä puolestaan muut oppilaat kantelevat heti. On paljon kiinnostavamaa tutkia, mitä joku toinen tekee kuin keskittyä omiin tehtäviinsä. Kotitehtävät puolestaan on tehty milloin mitenkin. Tästäkin asiasta on muistutettu joka tunnilla: läksyjä on kohtalaisen paljon, eikä niitä ole tarkoitettu kerralla tehtäväksi. Jostain syystä vain Wivi ja Leo ovat tehneet läksyt jokaikiselle kerralle.

Meemi totesi, että kuulostaa aivan Parvelan kirjalta. Mutta jostainhan nekin ideat on kai saatu...